Tähtipipot ja ronsut pihahommiin

Tytöt käy hoitopäivänä paljon leikkipuistossa ja tarvetta tuulisensään pipoille tietenkin on. Hurautin pikana molemmille tähtimyssyt ulkoleikkeihin. Pipoidea on varastettu toisesta blogista.



EDIT:

Tein maanantai-iltana pikkusiskolle onnistuneen ronsupaidan ja voi että, tästä tuli just sopiva reiluilla kavennuksilla! Leikkasin kankaat jo sunnuntaina valmiiksi odottamaan ompelua. Huviksi kellotin ompeluajan ja tämän paidan hurruutteluun ei mennyt kuin tunti. Ihanaa kun saa ommeltua joutuin ja homma luistaa. Ehkä työssäkäynti ja ompelu ei olekaan aivan mahdoton yhtälö.

Vaippoja

Vaippaompelu harvemmin enää innostaa, mutta nyt oli pakko tehdä lisää hoitovaippoja kun niitä joutuu jatkuvasti pesemään. Niin ja yksi vaippa on mennyt niin hukkaan ettei sitä löydy mistään. Liekö hoidossa hukkunut.. Innostuksenpuutteen takia leikkaanki yleensä sitten kerralla muutaman vaipan, jotta tulee varmasti ommeltua. Tänään tein päikkyjen aikaan kolme taskuvaippaa, yhden apinan ja kaksi ruskeaa retrokukkkaa. Kaavana olen käyttänyt jo pitkään Tirsokkaasta piirtämääni kaavaa, ja se on kyllä ollut toimivin malli. Apina-PULiin olen aika tyytymätön. Mitenhän nuo apinat on niin haaleeita, ajattelin niiden olevan ruskeita apinoita mutta ne ovatkin hailakan harmaanruskeita.

Pehmoista piparikukkaa ja ronsua

Sain päikkyjen aikaan valmiiksi pikkusiskon piparikukkapaidan, josta tosin tuli isosiskolle sopiva paita. Tässä on siis kaavana Ottobren Muksis trikootunika koossa 86, ilman saumanvaroja, ja paidasta tuli reippaasti liian iso. Tämä joustis on kyllä sööttiä, pitänee tilata palanen vielä lisää, jotta saan tehtyä pienemmällekin paidan. Tuo kirjekuorikaula-aukkokin on kiva, ja paidat on joutuisia hurauttaa.

Lisäyksenä vielä esittelen tämän retronorsupaidan, joka on samalla kaavalla tehty mutta koossa 92. Veikkaan tämän olevan isosiskollekin liian iso. Nämä joustofroteet ovat kyllä aivan ihanan pehmeitä. Ainoa harmituksen aihe on vain valkoisen pohjavärin selkeä kuultavuus. Nämä joustikset ovat uutta laatua.




Oon vähän pöhkö, kun ajattelen tekeväni puoli-ilmaisia paitoja tytöille vain siksi kun kaivelen kangasvarastoani. Ihan kun en olisi muka maksanut niistä ikinä mitään..

Vaippapussukkaa pukkaa

Vähäiseksi on jäänyt akkelin viimepäivien ompelukset uudenlaisen arjen opettelun vuoksi. Hoitoon tein kuitenkin muutaman vaippapussukan, kun hoitotäti on aina hedelmäpussiin vaipat laittanut ja sehän ei tietenkään meillä jätevuorta pienennä ollenkaan. Mukavaa kun hoitopaikassa käyttävät kestovaippoja. Pussukat on kyllä joutuisa ommella tyynynliinan tyylillä. Laitoin tarrakiinnityksen läppään sekä nyörin kantokahvaksi. Näppärää.

Apinointia

Maanantaina muuttuu tyttöjen elämä kyllä täysin kun irtaudutaan emon helmoista ja aloitetaan päivähoito. Sen kunniaksi teinkin pikkusiskolle apinapaidan ensimmäiselle hoitopäivälle. Olipa joutuisa hurruutella tällainen raglanhihainen paita, ja pääntiestäkin tuli sopivan napakka. Yleensä kun tuntuvat jäävän liian löysiksi... Täytyy kyllä sanoa, että tämä paita on parhaiten onnistunut paita, jonka olen tehnyt.

Eteen tikattiin kolme rypytystä kumilangan avulla. Hihat käänsin ja omeplin kaksoisneulalla, kun en jaksanut alkaa taiteilemaan kuminauhaa hihansuihin.




Kaava: Elle raglanpusero, Ottobre 6/2008, 92 koko.

Kukkapaita on samanlainen kuin apinapaita, pikkusiskolle. Barbapapapusero on ollut tekeillä jo talvesta, onneksi olin leikkonut kaavat numeroa isommassa koossa. Sen tein isosiskolle, kun se niin tykkää barboista. Barba-applikaatio onnistui ihan kohtuudella, pinnakaan ei katkennut.


Kaava: Hilda hupparimekko, Ottobre 6/2007, koossa 104.

JEEEE! Sain tehtyä vielä tämän yhen valehihapaidan loppuun! Tämä luomus on odotellut keskeneräisten kopassa myös talvesta asti. Paidassa on vaan se vika, että inhosin sitä keskeneräisenä enkä jaksanut ommella sitä ikinä loppuun. Pääntie oli hankala ommella ja kaitalehuolittelun kanssa sai taistella. Ajattelin, että nyt tempaisen sen valmiiksi kun muutakin on tehty, ja joutuinhan tuohon hihat ompeli. Ihan sööttihän siitä tuli loppujen lopuksi, jospa sitä voisi pitää. Keskelle rinnusta on näköjään ilmestynyt mystinen tahra..


Kaava: Double Tea t-paita, Ottobre 4/09, koko 92.

EDIT:

Ronsu paita valmistui päikkyjen aikaan isosiskolle. Tilasin ronsuja joskus talvella, ja muistan kuinka tuota kangasta oli sillon pakko saada. Aamulla katselin kangasta eikä se näyttänyt paljon miltään, eikä se kyllä näytä vieläkään. Ihan kiva paita kuitenkin tuli vaikka onkin vähän synkkä. Hmm, pääntietä täytynee tiukentaa.



Jospa tämä ompelu nyt joutaisi tauolle. Tämän päivän olen ommellut paitoja ihan hirveässä stressissä vaikka stressiä ei sentään oikeasti ollut. Oli vain sisäinen pakko saada kaikki valmiiski just tänään. Huh, selkä on ainakin kipeä.

Hattuja fiineille leideille

Olen tämän viikon ahkeroinut kesähattuja itselleni, ystäväni pikkuneidille sekä siskolleni. Marimekon kankaista syntyikin näyttäviä hattuja, ja vieläpä edullisesti verrattuna oikeisiin hintoihin. Olin kyllä tyytyväinen, kun pikkuneidin hattu istui päähän just eikä melkein. Siskon lakkikin lienee passeli, koska se oli sopi itsellenikin. Oma Unikko -lierihattu olisi saanut olla sentin syvempi kun tuuli vie mennessään, lisäsin taakse kuminauhapalan, mutta ei auttanut tarpeeksi. Keisarinna -hattu on sopiva, jes.

Marimekon Ruusupuu -lierihattu siskolleni.


Marimekon Unikkohattu neidille.


Neidille vielä ylläripussukka jämäpalasta.


Keisarinna itse Akkelille.


Lime-musta Unikko lierihattu 13 cm lierillä myös itse Akkelille.


Vähissä hengin ompelen, kun maanantaina alkaa uusi työ. Vietän siis viimeisiä päiviä kotiäitinä, liekö sitä edes omaa elämää kun töissäkin sitten käy. Vähän sivuraitelleille luisuin eli: vanhat ompelukset odottavat vielä käsittelyä mutta taitavat jäädä vielä(kin) lojumaan.