Paluu kotiäidin arkeen

Tässä on mammalla taas totutteleminen, kun palataan kotiäidin arkeen ja kellonpyöreään lastenhoitorulijanssiin. Mielenvirkistykseksi aloin heti suunnitella uusia projekteja lastenvaateompeluun. Mukulat kasvavat joutuin ja housunlahkeet tuntuvat jäävän liian lyhyeksi taas, eli ne olisivat vuorossa ensimmäisenä. Talvilakkeja on taas tehtävä satsi, ja teddykarvalakki korvilla olisi aivan huisi juttu, ainakin minusta. Tänään kirjastossa käydessäni löysin aivan älyttömän söötin pikkuprinsessojen turkistakkikaavan, viitsisinköhän tehdä... Takki oli kyllä herkun näköinen.

Kotiäidin arki tarkoittaa tässä huushollissa  pöydänkulman hinkkaamista, lasten viihdyttämistä ja ompelua. Tässäpä siis päivän ompelut: molemmille viininpunaiset fleeselakit sydän applikaatiolla sekä sävyyn sointuvat huivit. Huiveihin olisi tarkoitus applikoida jotain kunhan näkee millaiset huivit ovat käytössä. Pikkusiskon lakki mahtanee olla höpsön mallinen ja näköinen, sitä en vielä päässyt testaamaan kun kellokin on jo paljon. Isosiskon lakin piirsin vapaalla kädellä summassa ja se on hieman reilu. Nämäkin lakit ovat nopeita surauttaa, kellotin taas omaksi huvikseni ajan 30 minuuttia yhdelle lakille. Sininen konepipo lähetetään huomenna typsyjen serkkupojalle. Toivottavasti pipo on tarpeeksi napakka. Tällaisella se elämä taas täyttyy, ja samoten vaatekaapit!

ps. Ei löytynyt Lontoosta kangaskauppoja. Eipä sillä, että olisin etukäteen edes asiaa selvitellytkään. Kassiinkaan ei olisi mahtunut enää tasan mitään.

Syysvillissä

Ompeluinnostuskin on alkanut viriämään uudelle tasolle, kun tällä viikolla käynnistyi taas ompelupiiri. Ajattelin nyt keskittyä ompelemaan itselleni, ja ommella tytöille kotona. Työtkin loppuivat, joten pitää taas kehitellä kaikennäköistä ompeluprojektia. Aikeissa olisi tehdä molemmille typsyille merinoneuloksesta väliasut talvekis, legginsit ja paita. Tällä viikolla olen saanut jopa aikaiseksi jotain pikkusiskolle. Apina-applikaatio onnistui ihan hyvin.

Vihreästä tähtitrikoosta tein typsyjen serkkupojalle pipon, ja jämäpaloista pikkusiskolle paidan. Paidasta tuli tosin aika poikamainen minun makuuni. Oranssin haalarin aloitin varmaan tasan vuosi sitten, kun ajattelin tekeväni sen varastoon. No puku löytyi kaapinperukoilta keskeneräisenä, ja siinä ihmetellessä oli mielikin ehtinyt jo muuttua haalareiden suhteen. Selkämys on just nyt sopiva, joten kasvunvaraa ei ole enää ollenkaan. Vekkuli velour on siskoni ja äitini tuliainen Eurokankaasta, ja sitä on vielä jäljellä pikkuprojektiin.

Kaapinperukoilta löytyi tällainen sininen tähtipaita isosiskolle. Muistaakseni vuosi sitten ompeluseuroissa värkkäisin tähän kanttauksia. Paidasta tuli huippuiso mutta nyt näytti olevan passeli. Hihat ovat kuin norsunkärsät eli ylipitkät mutta hihaa on pitkittäissuunnassa kerätty rypytyksellä lyhemmiksi.

Tämä mamma lähtee huomenna muutaman päivän lomamatkalle Lontooseen! Matkasta tulee varmasti ikimuistoinen sillä se on ensimmäinen ikioma reissuni lastenteon jälkeen ( yli 2,5 vuotta), ja matkakumppaneina minulla on oma äiti ja siskoni. Lystikästä reissua vaan meille!